maanantai 31. elokuuta 2015

#5 HAASTE

Salla haastoi minut Liebster Awards-haasteeseen. Ideana on haastaa blogeja, joilla on alle 200 lukijaa. Kiitos Sallalle haasteesta!

Haasteen säännöt:

1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 1 Liebster Awardin anstaitsevaa blogia, joilla on alle 200 lukijaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä nimetyille.



11 kysymystä joihin vastaan:

1. Miksi aloitit ratsastuksen?
Aloitin ratsastuksen siskon jalanjäljissä. Hevoset olivat kiinnostaneet minua jo aijemmin, joten lähdin kokeilemaan ja sille tielle jäin!
2. Mikä on parasta bloggaamisessa?
Ehkä se, että voi itse myöhemmin käydä muistelemassa hetkiä, jotka on kirjoittanut muistiin.3. Mitä teet mieuiten hevosten kanssa?
Ihan kaikista mieluiten, jos puhutaan kaikesta maan ja taivaan välillä, tykkään hengailla, paijata ja rapsutella, olla vaan yhdessä. Ratsastaessa tykkään eniten esteistä, mutta sehän on vain ''harvinaista herkkua''.
4. Jos sinulla olisi mahdollisuus tehdä mitä tahansa juuri nyt, mitä tekisit?
Hankala kysymys.. Ehkä ostaa uusi auto tai oma hevonen.
5. Suurin hevosiin liittyvä unelmasi?
Oma hevonen, jolla voisin kehittyä ja jonka kanssa voisin viettää monta yhteistä vuotta.
6. Mitä sanoisit jos koko maailma kuuntelisi sinua?
En tiedä.. Sanoisin, että erilaisuus on rikkaus.
7. Kolme elämäsi tärkeintä asiaa? Perustele
1. Perhe
- Tarvitsen läheisiä joka päivä! Perhe tukee ja auttaa, on läsnä. Hankala se olisi elää ilman tuota parempaa puoliskoa ja karvaista lasta :D
2. Harrastukset
- Ilman arjesta irroittautumista lenkillä tai hevosen selässä olisin varmaan jo hullujen huoneella..
3. Ystävät
- Tähän pätee vähän samat asiat kuin tuohon ensimmäiseenkin. Lisäksi ystävät kuuntelevat ja auttavat mitä ihmeellisimmissäkin ongelmissa!
8. Ensimmäinen harrastuksesi?
Taitaa olla ampumahiihto. Samoihin aikoihin aloitin kuviskerhon.
9. Oletko koskaan harrastanut poniagilityä?
Olen, shettisten kanssa joskus kauan sitten!
10. Nuorin ja vanhin hevonen/poni jolla olet ratsastanut?
Nuorin taitaa olla 3v ja vanhin 25.
11. Millainen on mielestäsi hyvä hevosen omistaja?
Sellainen omistaja, joka ei käytä hevosta välineenä, vaan kuuntelee sen tarpeita ja elää niiden mukaan. Rehti, ymmärtää että ratsastus on miljoonas osa hevosen hoitamisesta. Jaksaa hoitaa myös sairasta hevosta. On ystävä hevoselleen.



11 kysymystä haastetuille:
1. Millaseksi ratsastajaksi kuvaisit itseäsi?
2. Paras ominaisuutesi hevosten kanssa?
3. Lempi rotusi?
4. Mitä koulua käyt, ja millä luokalla?
5. Kuinka yhdistät koulun/työn ratsastukseen?
6. Pienin ja suurin hevonen jolla olet ratsastanut?
7. Parasta ratsastuksessa?
8. Lempi hevosvarustekauppa, miksi?
9. Mitä harrastat?
10. Hauskin kokemus hevosten parissa?
11. Aijotko saada ratsastuksesta tulevaisuudessa itsellesi ammatin?

En haasta ketään tiettyä, jokainen joka tämän lukee, on haastettu!


#4 LAINAHEVONEN JA SAIRASTELUA

Moi kaikki! Nyt onkin sitten syksy saatu kunnolla käyntiin ja syksyn ylioppilaskirjoitukset vyöryvät vauhdilla päälle. Kirjoitan nyt syksyllä ruotsin sekä historian, ja varsinkin historian kanssa on hommaa!

Olen ollut nyt hieman kipeänä, perus kausiflunssaa mitä nyt liikkuu, mutta se on vaikuttanut hieman ponin liikutukseen, kun itseltä on ollut veto ihan poissa. Yhtenä päivänä köpöttelin ilman satulaa ja juoksutin. Aika tallilla on mennyt lähinnä ponin pusutteluun ja hemmotteluun.

Edelliskerralla olin jo ihan kunnossa, joten kävin rakentamassa isolle kentälle 17m linjan, jossa oli pieni pysty ja ristikko. Korkeudeltaan ne eivät päätä huimanneet, mutta tarkoituksenani oli mennä ''estekoulua'' - eli kunnon koulua, mutta mukana helppoja tehtäviä kavalettien kanssa. Poni oli hieman tahkea, ja sainkin potkia sitä eteenpäin. Menoa hidasti entisestään aivan kauhea kaatosade, joka kasteli meidät läpimäräksi. Olin silti tyytyväinen poniin ja itseeni. Pitää nyt treenata paljon pikkuesteillä ja helppoja juttuja, jos menen ilman opetusta!

Muutama viikko sitten kävin lainaratsulla humputtelemassa. Siskoni Maijun liikutettava suomenhevosruuna Virkori oli ihan mukava tapaus! Virkeähän se oli kuin mikä, ja vielä hieman ruipelo ja vaiheessa, mutta hyvällä treenillä siitä saa oivan ratsun. Hevosella meno on kyllä aivan eri tuntoista kuin ponilla! Ja oli niin hassua, kun piti keskittyä siihen, etten antanut liikaa pohjetta vaan ennemmin sain pidättää koko ajan. En tehnyt mitään kummoista, sillä päivä oli kuuma ja Maiju oli mennyt pojulla jo siihen alle. Vähän käynnissä taivutuksia ja ravissa riitti se, että hevonen oli kuulolla. Muutaman kuvan sain sieltä matkaan!




Huomenna menen katsomaan, kun Riikka ratsastaa Ruffen läpi ja torstaina käyn itse. Lauantaina olisi luvassa estekisat Torpalla, Kannuksessa. Siellä mennään ponin kanssa 50cm & 60cm!

Näkemisiin!

torstai 20. elokuuta 2015

#3 SIVUOHJIEN KANSSA TUUPPAILUA

Hei! Sunnuntaina oltiin mielen virkistämiseksi Lauran kanssa Tuurissa katsomassa gp-finaaleja, hulppeat kisat ja hienoja ratsukoita! Sai kyllä välillä laittaa kädet silmien eteen ja haukkoa henkeä, kun pikkuponit lentelivät järkyttävän kokoisten trippelien yli!

Tuurista kotiuduttuani kävin iltasella tallilla, luvassa oli ''keventelypäivä'', eli rentoa, ravipainoitteista jolkottelua. Taivuttelin kunnolla ulos ja sisään molemmissa suunnissa ja laukkasin rennosti vähän.

Seuraava kerta ponilla olikin eilen, keskiviikkona. Ponin omistaja Maria lupautui kameran taakse, joten saatiin kuvamatskuakin! Laitoin kokeiluksi sivuohjat, joita Maria oli mulle suositellut. Laitoin ne todella löysälle, koska en halunnut että poni on ''paketissa'' pelkästään sivuohjien ansiosta.

Vau, mikä poni! Sivuohjilla jäi kaikki tappeleminen välistä, siirrytiin suoraan työntekoon ja millä motivaatiolla poni oli messissä! Oli niin ihanaa, kun pystyi rentoutumaan. Aluksi poni oli tahkeahko, mutta loppua kohti sain ratsastettua sen paremmin pohkeen eteen, ja loppujen lopuksi ponista irtosi jo niin mageeta ravia, että mun oli hankala istua siellä! Lopuksi laukkailin ilman sivuohjia. Rufuksella ainakin oli kivaa! Piti oikein pukitella ja rällätä kunnolla. Hassu poni!

Huomenna luvassa Kalle Nykäsen estevalmennus, siitä postausta viikonloppuna! Onneksi saadaan taas kuvaaja mukaan, niin ei tule tylsä postaus!




katse, kädet... ikuisuusongelmat!


Kiitos Marialle kuvista!





keskiviikko 12. elokuuta 2015

#2 HYPPYJÄ

Hei! Viron reissu selätetty ja koulukin kerkesi startata tänään. Väsy on kova, mutta onneksi viikonloppu on jo käsillä ja saa taas rentoutua muutaman päivän!

Ponin kanssa hyppäsin ennen Viroa, koska heti sunnuntaina oli kisat. Kotiin Virosta saavuin vasta perjantaina. Nyt seuraakin hyppytreenien pientä osiin pilkkomista ja analyysiä omasta ratsastuksesta.

Riikka piti siis meille estetreenin. Tein verkan itsenäisesti, otin isoa laukkaa ja kokeilin että kaasu ja jarru toimivat niinkuin kuuluu. Poni oli hieman tahkeahko, joten muutaman kerran jouduin raipalla kertomaan, että saisi niitä jalkoja ripeämminkin liikuttaa.

Verkkaesteeksi otettiin vihreä pieni pysty, johon otin muutaman hypyn alle isolla ympyrällä ennenkuin alettiin työstämään tehtävien parissa. Verkkahypyt meni hyvin, poni oli hyvin kuulolla ja hyppäsi juuri niistä paikoista kuin halusinkin. Meno tuntui varmalta ja olin jo ihan fiiliksissä. 


Sitten alettiin tulla lyhyitä tehtävänpätkiä, radan osia. Vihreältä pystyltä kaareva linja musta-keltaiselle okserille. Riikka muistutti, että linja täytyy ratsastaa kunnolla eteen. Jos en ratsastanut eteen, jäi poni junnaamaan laukkaa paikalleen ja hypystä tuli huono. Muutamaan otteeseen se, vielä sujui oikein hyvin. Mukaan otettiin kaarre ja uusi pysty. Sitten mulla vaan naksahti jotain päässä..

En ymmärrä. Mä tiedostan, etten vaan voi törkätä ponia mihin paikkaan sattuu ja sitten hyökätä itse kaulalle. Ennakoin ponin hyppyjä IHAN LIIKAA, odotin sen hyppäävän aina askeleen kauempaa ja näin ollen olin jo ennen ponnistusta kaulalla. Jääkö ponille muuta vaihtoehtoa kun töksäyttää ja hypätä paikaltaan, jos minä makaan sen etusten päällä? 

Jatkettiin tehtäviä ja otettiin mukaan vesimatto. Rufus selvitti sen oikein hienosti, pienen sekunnin ajan katsoi että mikäs toi on mutta meni mukisematta yli kun napautin kannuksella.


Sitten otettiin mukaan vielä sarja. Mulla itsellä on hirveä kammo sarjasta, sillä jokaikinen poni jolla oon hypännyt, on höynäyttänyt mua sarjalla aivan 6-0. Jäädyn a ja b osien välissä totaalisesti, vaikka tiedän että pitäis ratsastaa siinä välilläkin. Enemmän on luikerreltu b-osalta ohi tai kiellelty tai tiputtu kuin onnistuttu.. Joten syystäkin mua jännitti. Kerroin siitä Riikalle, ja jätettiin sarja sitten vähän pienemmäksi. Rufus on onneksi niin kultainen poju, että vei mut aivan kyselemättä sarjan läpi puhtaasti. Poni kasvattaa mun luottamusta siihen!


Yhteenvetoa tunnista;
- älä säädä liikaa
- anna ponille tilaa
- älä ennakoi hyppyä
- HANAA!

Sitten päästäänkin sunnuntain kisoihin! Mua ei jostain syystä jännittänyt yhtään, ainoastaan mietitytti onko meillä kaikki mahdollinen mukana, sillä suunnaksi otettiin Oulainen ja erikoisestekisat. Jottei tilanne olisi liian helppo, oli ne vielä kaiken lisäksi meidän ensimmäiset ulkopaikkakunnan kisat. Vaikka kaikkea uutta ja jännää olikin luvassa, olin täysin tyyni ja rauhallinen. Onneksi olinkin!


Salla meni ponilla ensin ristikkoluokan alle. Jo ristikkoluokassa oli vesimatto, joten Salla päätti ottaa sen verkkahypyksi ennen radan suoritusta. Poni oli aivan super, ne meni Sallan kans tosi upeesti! Tarkempaa analyysiä heidän radasta voi varmasti lukea Sallan blogista!

Hyppäsin heti selkään, kun Salla tuli radalta. Otin muutaman kierroksen laukkaa, ja huomasin että poni alkoi olla vähän löysä. Kuuma ilma ja alle hypätty rata oli tehnyt tehtävänsä! En viitsinyt kiusata ponia junttaamalla koulua sen enempää, vaan otin pystylle ja okserille molempiin suuntiin hypyt, ja fiilis oli rento ja hyvä, Paikat osuivat kohdilleen ja itse en lähtenyt hyökkäämään ylävartalolla vaan maltoin odottaa!


Menin kentälle valmistautumaan kun aijempi ratsukko oli vielä radalla, Kiertelin ja kaartelin ympäriinsä ja näytin esteitä ponille. Rufus oli aivan lungi, ei kytännyt mitään ja korvat hörössä tepasteli ympäriinsä. Rataa suorittanut ratsastaja putosi poninsa selästä, ja hetken meillä olikin kuumottavat hetket kun irtaalla juokseva poni suuntasi turpansa kohti Rufuksen takapuolta. Onneksi poni saatiin nopeasti kiinni ja minä pääsin keskittymään rataan.

Otin verkkahypyn punaiselle kiinteälle muuri-esteelle. Ajattelin sen olevan jonkun sortin ongelma herra Ponille, mutta ei mitään! Olin aivan häkeltynyt ja taputin ponia. Olin täysin tyytyväinen poniin jo vaikkei rata ollut alkanutkaan! Ykkönen oli helppo, pieni pysty. Saatiin siihen hyvä, suora tie ja onnistunut hyppy. Kakkonen oli pienen kaarteen takana, ja yleisön ohi laukatessa kuulin kun Riikka huusi että ETEEN! Otettiin sitten ponin kanssa vähän kaasua ja meillä oli kivaa! Esteet vaan vilisi enkä muista radasta paljoakaan. Jokainen paikka osui kohdalle eikä mulla ollut kertaakaan semmoinen olo, että Rufus kieltäisi tai että se ei haluaisi hypätä. Se selkästi nautti!



Palkinnoksi puhtaasta radasta ruusuke ja hyvä mieli. Päästiin vielä kunniakierroksellekkin ja olihan meillä hauskaa. Mun mielestä tärkeintä tässä koko hommassa on se, että ponilla ja itsellä on kivaa!

Nyt poni lepäilee hetken, sillä se tarvitsee popot jalkaansa. Se oli hetken kengätön, mutta se arkoo kinttujaan niin paljon, että omistaja päätti että kengät on parempi laittaa jalkaan ettei kipeydy koko poni siitä könkkäämisestä. Olen kyllä täysin samaa mieltä! Ja poni saa ihan ansaitun lepohetken! 

Eilen kävin vähän venyttelemässä ponia. Toivotaan, että poni saisi kengät mahdollisimman nopeasti, että pääsisimme takaisin treenin pariin. 

- Moona


perjantai 31. heinäkuuta 2015

#1 ESITTELYÄ

Pitkän bloggaustauon jälkeen tuntui luontevalta avata uusi blogi. Tälläkertaa lifestyle on saanut astua syrjään ja tilalle on tullut poniblogi, jossa kerron minun ja vuokraponini Rufuksen yhteisestä taipaleesta. Olen ratsastanut Rufusta nyt noin 2 kuukautta, ja yhteinen sävel alkaa pikkuhiljaa löytyä. Rufus on juuri minulle tarkoitettu poni - rauhallinen hoitaa, ei pelleile, mutta ratsastuksessa sillä on pilke silmäkulmassa. Ratsastajan täytyy olla napakka ja osata vaatia ponilta asioita, muuten se haistattaa pitkät työnteolle. 

Molemmat pidämme enemmän esteratsastuksesta ja siinä tulemme kisaamaan pääsääntöisesti. Toki jokaisen esteen väli on kouluratsastusta, joten sitäkään ei saa unohtaa. Eiköhän meidät muutaman kerran kouluradoillakin nähdä.. 

c. Jessica Hautakoski

Saa nähdä miten homma lähtee käyntiin. Kuvaajia on hankala saada mukaan, joten joudun soveltamaan ja osittain käyttämään vanhempaa materiaalia. Toivottavasti kuvaajia siunaantuu, sillä en halua postata kuvattomia, tylsiä postauksia.

Kotiuduin eilen JukuJuku-leiriltä, jossa olin 5 päivää ohjaajana. Väsy painaa päälle ja tuntuu että jokaista niveltä särkee kävelyn ja seisomisen ansiosta. Heti kotiin päästyäni hain Postista Rufukselle ostamani GG:n rintaremmimartingaalin ja päräytin raviadalle siivoustalkoisiin. Voin sanoa, että kotiin päästyäni tuntui etten jaksa enää liikahtaakkaan sohvalta..

c. Jessica Hautakoski

Tänään vuorossa taas tallipäivä, sovitan rintaremmimartingaalia ponille ja kokeilen kuinka se siihen reagoi. Suunnitelmissa suhteellisen kevyt ''keventelypäivä'', katson että löytyy kaasu ja jarru ja että poni taipuu hyvin ja tekee mitä pyydetään. Huomenna luvassa estetunti, joten himmaillaan tänään vähän. 

Sunnuntaina lähden Viroon lomailemaan ja saavun kotiin vasta myöhään perjantai-iltana, joten luvassa heti lyhyt radiohiljaisuus. Sitten taas lauantaina käyn ratsastamassa ponin läpi ja sunnuntaina luvassa kisat Oulaisissa. Luokkana 50cm, Salla hyppää ponilla alle ristikkoluokan. Katsotaan miten kisahomma lähtee etenemään.